Vaatteiden ja pukeutumisen ilmastohaitoista puhutaan paljon. Muoti on leimattu turhaksi päästöjen lähteeksi. Koska muodilla on suuri merkitys elämän laadun rikastajana, on hyvä tunnistaa, kuinka suuri luontohaitta omalla mielihyvällä oikeasti on. Muodin ympäristöhaitoista on olemassa huhujen sijaan myös luotettavia vaikutusarviointeja.
Kuluttajan kannalta tonnien sijaan voi olla kiinnostavaa verrata omaa vaate- ja kenkäkulutusta muun kuluttamisen ympäristöhaittoihin.
Suomen Ympäristökeskuksen SYKE:n vuonna 2019 julkistetussa raportissa todettiin vaatteiden ja kenkien kulutuksen olevan 2,5 % suomalaisten hiilijalanjäljestä. Vaate ja kenkäkulutuksen hiilijalanjälki oli eri kulutuskohteista kymmenenneksi suurin ja samaa luokkaa ulkomaan matkailun kanssa ja esimerkiksi noin kolmasosa kulttuurin ja vapaa-ajan ilmastopäästöistä.
Kesäkuussa 2023 Euroopan Ympäristövirasto esitteli Helsinkissä tuloksia eurooppalaisten kulutuksen ympäristövaikutuksista ja sen mukaan vaatteiden ja kenkien kulutuksen ympäristöjalanjälki on noin 2 % eurooppalaisten kulutuksen ympäristövaikutuksista. Yksittäisenä kulutuseränä sen ympäristöjalanjälki on selvityksen mukaan eurooppalaisten kulutuskorissa muihin kulutuskohteisiin verrattuna kaikkein pienin.
Päästöjen väheneminen ratkaistaan Euroopan ulkopuolella
Vaate- ja kenkäkulutuksen ympäristöhaitta ei edellä kuvatun perusteella ole muuhun kulutukseen verrattuna suuri, mutta ei myöskään olematon, sillä maapallolla on kohta 8 miljardia ihmistä, jotka kuluttavat vaatteita ja kenkiä. Luontohaitta vieläpä kasvaa väestön kasvua nopeammin, sillä kulutus kasvaa nopeasti Aasiassa ja Afrikassa, kun se Suomessa ja länsimaissa vähenee.
Tekstiilien valmistuksen päästöjen väheneminen ratkaistaan Kiinassa, sillä siellä valmistetaan yli puolet maailman tekstiilituotteista. Suurimmat pukeutumisen luontohaitat syntyvät fossiilisten polttoaineiden käytöstä kuidun ja materiaalien valmistuksessa.
Pukeutumisen ympäristöhaittojen vähentäminen on siis yhä enemmän sidoksissa siihen, kuinka nopeasti päästöttömien energiamuotojen käyttö kasvaa niin kuitujen kuin kierrätyskuitujenkin valmistuksessa Euroopan ulkopuolella.
Suomessa muodin päästöt pudonneet neljänneksellä
Tampereen yliopiston mukaan (Tekstiilit ja ympäristö, 2001) vuosituhannen vaihteessa Suomessa kaksi kolmasosaa pukeutumisen ympäristövaikutuksista syntyi kotona pesusta, kuivaamisesta ja silityksestä. Kymmenen vuotta sitten tuo osuus oli noin puolet . Vuonna 2013 neljäsosa sähköstä tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla. Energiateollisuus ry:n mukaan vuonna 2023 suomalaisten käyttämästä sähköstä 94 % tuotettiin päästöttömästi, ja siksi pyykin hoidon kasvihuonepäästöjen voidaan arvioida vähintään puolittuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Vuonna 2023 kotona syntyvien päästöjen osuus olisi siis Suomessa pudonnut noin neljäsosaan. Näin uuden vaatteen hankkiminen olisi noin 1,5 % Suomessa kotitalouksien ympäristövaikutuksista ja pukeutumisen kokonaispäästöt ovat laskeneet karkeasti arvioituna neljänneksellä. Muu EU tulee Suomen perässä, sillä muualla kotitalouksien sähköstä lähes 40 % tuotettiin edelleen fossiilisilla polttoaineilla.
” On syytä muistaa, että pukeutuminen ja vaatteet ovat välttämätön osa ihmisten arkea ja myös suuri mielihyvän lähde. Muoti on myös osa kulttuuria ja sosiaalista koodistoa. Pukeutumisen todelliset ympäristöhaitat on hyvä tuntea ja myös todellinen suhde muuhun kuluttamiseen. Ankeuttamisen sijaan uusia yrittäjiä ja nuoria tulisi pikemminkin kannustaa alalle, sillä uusia yrityksiä meillä ei todellakaan ole Suomessa liikaa” tiivistää Muoti ja urheilukauppa ryn toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.
Suomalaiset ostivat vuonna 2023 muodin ja urheilun tuotteita yhteensä 4,6 miljardilla eurolla. Vaatteita 3,0 miljardilla ja kenkiä 600 miljoonalla. Vaatteiden ja kenkien kulutuksen arvo laski vuonna 2023 0,6 prosentilla ja määrä 8,9 % prosentilla
Lähteet:
European Environment Agency 2023, SYKE 2019, Energiateollisuus ry ja Muoti- ja urheilukauppa ry
Lisätietoja: Velimatti Kankaanpää, toimitusjohtaja, Muoti- ja urheilukauppa ry, +358 400 600 037, velimatti.kankaanpaa@muotijaurheilukauppa.fi
https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/weighted-impacvts-of-eu-consumption-2
