Tekstiilituotteiden ja vaatteiden tuottajavastuu
Eri yhteyksissä on otettu esiin tekstiili ja vaatejätteen keruun tehostaminen ja mahdollinen tuottajavastuu. Tekstiili- ja vaatekaupan kannalta haluamme tuoda esiin seuraavat huomiot:
- Mahdolliset velvoitteet tulisi koskea myös verkkokauppaa. Rajat ylittävä verkkokauppa on EU:ssa jätetty tuottajavastuun ulkopuolelle kaikkien tuottajavastuun alaisten jätteiden osalta. Vaatteiden tuottajavastuun ja erilliskeräyksen kustannus olisi Suomessa noin 150 miljoonaa euroa, mikä merkitsisi noin 4 % korotusta kuluttajahintoihin. Jos velvoitteet eivät koskisi etäkauppaa, saisivat eurooppalaiset, amerikkalaiset ja nopeasti kasvavat aasialaiset vaatteiden verkkokaupat huomattavan ja kestämättömän kilpailuedun.
- Säädösohjaus ei lisäisi jätteiden käyttöä. Suomessa vaatejätteistä kerättiin vuonna 2012 noin 8 %, joista uudelleen käytettiin Suomessa 1,6 %. EU:ssa Vaatejätteestä käytetään uudelleen vaatteina 2 %, 6 % viedään kehitysmaihin ja 10 % käytetään kuituraaka-aineena lähes kokonaan muuhun kuin vaatekäyttöön kuitujen mekaanisen heikkenemisen vuoksi. Keruujärjestelmien kautta saadaan nykyisin enemmän kuituraaka-ainetta talteen kuin mitä voidaan hyödyntää. Materiaalihyödyntäminen ei ole kasvanut keruun myötä.
- Tekstiilijätteen hyötykäyttöä rajoittaa kuitujen ominaisuudet, kuitujen mekaaninen kuluminen käytössä ja sekoitekuitujen käyttö. Eri tekstiilikuidut vaativat toisistaan poikkeavan käsittelyn ja kuituseokset rajoittavat uudelleenkäyttöä. Tekokuitujen palauttaminen lähtöaineiksi on energiaa kuluttavaa ja lähin tuotantolaitos sijaitsee Keski-Euroopassa. Kierrätyskuiduista valmistetuille tuotteille on rajalliset käyttökohteet ja markkinat. Tekstiilijätteestä voidaan jatkokäsitiellä vain pieni osa. Ratkaisut, joilla koko käytönjälkeinen tekstiilijäte voitaisiin hyödyntää, ovat toistaiseksi jäänet innovaatioasteelle.
- Tekstiilivalmistus on keskittynyt Kaukoitään. Kuluttajahinnoissa maksettaisiin keruun lisäksi myös jälleenvientikustannukset sinne, missä jatkotuotanto sijaitsee. Kustannussyistä prosessien vaatimaa lajittelua ei kannata tehdä Suomessa.
- Osa vaatekaupoista ottaa vastaa käytettyjä vaatteita. Kokemukset osoittavat, että kuluttajalle on helpompi käyttää jo olemassa olevia keruulaatikoita. Myymäläkeruuseen liittyy varastointi- ja hygieniaongelmia. Vapaaehtoisin toimin ei voida tekstiilijätteen hyötykäyttöä lisätä, kun heterogeenisen tekstiilikuitujätteen käsittelyteknologiaa ei ole.
